Nukkeprofiilit

Nimi:Sakura

Ikä:17(ikuisesti)

Saapumispäivä/syntymäpäivä:6.2.2015

Malli:Pullip Akemi

Kustoimoinnit:27cm SBH-M obbari, Pullip Rchen stock peruukki

Lempinimet:Saku, Sakuliini

Pitää:puissa kiipeilystä, musiikista, kesästä, seikkailuista, ulkona olemisesta, pastellinväreistä.

Ei pidä:sateesta, tylsyydestä, kylmästä, lellitellyistä kakaroista jotka saavat kaiken haluamasa hopealautasella.

Luonne:Sakura on luonteeltaan melko lapsenmielinen ja hyvin seikkailunhaluinen. Hän saattaa vaikuttaa aluksi villiltä kakaralta, mutta todellisuudessa hän on hyvin rohkea ja suojelevainen, eikä epäröi puollustaa ystäviään vaaran uhatessa. Sakura on myös hyvin positiivinen ja näkee yleensä huonoistakin asioista valoisan puolen. Hän tulee hyvin toimeen lähes kaikkien kanssa, mutta eihän ole tietenkään olemassa sellaista henkilöä, joka tulisi kaikkien kanssa toimeen. Sakura on yleensä melko rauhallinen, mutta jos häntä ärsyttää todella, niin silloin hänkin saattaa ärtyä huutamaan. Hän ei välitä muiden mielipiteistä ja toimii niinkuin kokee itse parhaaksi. Hän toimii usein tunteiden varassa, ja se on hänen heikkoutensa.

Menneisyys:Sakuralla oli rakastava perhe, mutta kun hänen isänsä murhattiin, hänen äitinsä murtui surusta ja tajusi, ettei pystyisi huolehtimaan Sakurasta enää. Niimpä hänen äitinsä matkusti pitkään ja saapui kaukaiseen kylään, jonka orpokodin ovelle hän jätti Sakuran. "Nyt olet turvassa." Se oli viimeinen lause jonka Sakura kuuli äidiltään, ja hän oli silloin vasta vuoden ikäinen. Hänen äitinsä oli puoliksi keiju, ja se selittää joitakin outoja kykyjä, joita Sakura omaa, esimerkiksi erityisen tarkan kyvyn aistia henkilön läsnäolo, vaikka Sakura ei häntä näkisikään. sakuralla on muutenkin harvinaisen tarkka näkö. Sakurasta pidettiin orpokodissa hyvää huolta ja kaikkien mielestä hän oli suloinen, kunnes hän kasvoi ja näytti todellisen luonteensa. Pienet lapset pelkäsivät häntä, ja vanhemmat lapset pitivät vain outona, tai pilkkasivat. Kun Sakura oli yhdeksän, orpokotiin saapui vuotta vanhempi poika, nimeltä Hiro. Hiro ja Sakura ystävystyivät ja lopulta heistä tuli erottamattomat. Kukaan ei halunnut adoptoida kumpaakaan heistä ja he viettivät suurimman osan ajastaan istuen suuren tammen oksilla, joka kasvoi orpokodin pihalla. He kaiversivat jopa puunrunkoon tekstin: S ja H BFF, eli Sakura ja Hiro best friends forever, joka tarkoittaa siis suomeksi parhaita ystäviä ikuisesti. Mutta eräänä päivänä orpokodille saapui rikas pariskunta, joka halusi adoptoida nuoren pojan. Hiro oli tuolloin 14 ja pariskunnan mielestä täydellinen. Mutta Hiro ei aikonut lähteä ja jättää Sakuraa. Hän piiloutui suuren tammen lehdistöön Sakuran kanssa ja he alkoivat suunnitella pakoa. Mutta heidät löydettiin ja Hiro pakotettiin lähtemään. Sakura muistaa yhä Hiron viimeiset sanat:"Löydän sinut vielä, rakas." Silloin Sakura tajusi, että Hiro rakasti häntä ja niin hänkin Hiroa. Sakura halasi poikaa ja silitti kädellään hänen hiuksiaan. Hiro puristi hänen kättään ja vielä hetken sen jälkeenkin, kun hän oli päästänyt irti, Sakuran sormet tuntuivat lämpimiltä. Sitten Hiro lähti, ja jätti tyhjän kolon Sakuran sydämeen. Hän on jo päässyt yli Hiron lähtemisestä, mutta vieläkin, joka kerta kun Sakura istuu puun oksalla, hän muistaa Hiron, ja tämän lupauksen löytää hänet vielä.